Ärjänsaaren historiaa kerrottaessa päästään ihmettelemään niin jääkauden tekosia, muinaisten lappalaisten uhritoimituksia, tervahautojen polttamista kuin tuhansien lomailijoiden kesäjuhlia. Ärjä on palvellut mitä erilaisimmilla tavoilla!
Onneksemme Ärjänsaaresta huolehtii tätä nykyä Metsähallituksen Luontopalvelut, jonka tavoitteena on säilyttää saaren tunnelma ja tehdä siitä ilahduttava retkipaikka niin kesä- kuin talvilomailijoille. Ennen tätä Ärjässä on kuitenkin sattunut ja tapahtunut.
Saaren tarina alkaa 1300–1400 vuoden takaa. Tuolloin Ärjä irtautui Kumpuniemestä veden nousun myötä, ja siitä tuli oikea saari. Tuohon saakka Ärjä oli osa yhtenäistä harjualuetta; saaren hiekkaharjut ovat osa pitkää harjujaksoa, joka kulkee Hailuodosta Sotkamon kautta Ilomantsiin saakka. Harjut ovat jääkauden ajalla sulaneen jäätikköjoen tekosia.
Muinaisten peuranpyytäjien riittipaikka
Ärjänsaaresta on löydetty useita todisteita lappalaisten asutuksesta noin tuhannen vuoden takaa. Peuranpyytäjille Ärjä oli tärkeä riittipaikkana, jonne kokoonnuttiin vuosittain uhritoimituksiin varmistamaan tulevan vuoden peurasaalista.
Tarinat ja tarut kertovat, että lappalaisilla oli saaressa Poronkirkko ja Aarretörmä, jonne on haudattu kulta-aarre. Kummankaan tarkkaa sijaintia ei ole onnistuttu selvittämään.
1800-luvulla Ärjä tunnettiin rosvoistaan ja tervahaudoistaan
1800-luvun puolen välin tienoilla paikalliskylien väkeä piinasivat kuuluisat Kiveksen rosvot, jotka veivät mukanaan niin lihaa, viljaa kuin tervaa. Kiveksen rosvot majailivat Ärjänsaaressa, joten kalastajien ja ohiveneilijöiden kannatti tuolloin kiertää saari kaukaa.
Isojaon jälkeen vuonna 1897 Sivolanniemeläinen talonpoika Kalle Karjalainen osti Ärjänsaaren tuhannella markalla. Karjalainen poltti saaressa tervaa. Ajauduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin mies joutui myymään saaren velkoja vastaan vuosisadan vaihteessa. Kauppahinta oli 3 000 markkaa ja uudeksi omistajaksi tuli oululainen tervaporvari Otto Ravander.
Muistona tervahaudoista niiden pohjia löytyy saaresta vielä tänäkin päivänä!
1900-luku toi mukanaan hakkuut, hiekkakuljetukset ja lomakeitaan
Ravanden päätti toteuttaa saaressa suuret hakkuut 1900-luvun alussa. Vuonna 1916 saari vaihtoi kuitenkin omistajaa, kun Kajaanin Puutavara Oy hankki saaren 65 000 markan kauppahintaan. Tuolloin saaresta alettiin kuljettamaan proomuilla hiekkaa tiilien tekoa varten.
Samoja hiekkaproomuja hyödynnettiin myöhemmin lomailijoiden kuljetukseen, kun Ärjästä tuli 1930-luvulla yhtiön työntekijöiden kesälomapaikka. Myöhemmin proomut otettiin toisenlaiseen käyttöön: toisesta tehtiin 50-luvulla Ärjänsaaren Säippään laivalaituri, toisesta aallonmurtaja. Jäänteet proomuista ovat edelleen nähtävissä: Säipän vanha laituri lepää rantavedessä kiehtovana snorklaus- ja sukelluskohteena sekä kalojen suojapaikkana.
Lomalaisten myötä saarelle rakennettiin kuusi Eino Pitkäsen suunnittelemaa, jyrkkäkattoista rantamökkiä vuonna 1937. Ärjässä palveleva kesäkahvila toimii yhdessä noista mökeistä vielä tänäkin päivänä!
Kun lomalaisten määrä kasvoi, rakensi Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö työntekijöilleen lisää lomamökkejä 40-luvun lopulla. Nopeasti saareen tarvittiin myös Vierasmaja, ruokailurakennus, savusauna sekä vahtimestarin asunto. Ympärivuotinen vahtimestari päivysti saaressa 90-luvulle asti! 50-luvulla Ärjästä tuli vilkas kesälomasaari, josta kajaanilaisten keskuudessa kulkee edelleen tarinoita ja mukavia lomamuistoja.
Lomailijoiden innostus hiipui 90-luvulla
1980-luvun lopussa saaren omistama Kajaani Oy fuusioitui Yhtyneisiin Paperitehtaisiin, ja vuodesta 1996 eteenpäin yhtiö tunnettiinkin jo UPM-Kymmenenä. Ihmisten lomailutavat alkoivat muuttua; ulkomaat ja omat mökit houkuttelivat suomalaisia, eikä saarta ylläpidetty henkilökunnan lomakäyttöön enää entiseen malliin. Saaren rakennukset ja toiminta alkoivat hiljalleen rapistua.
Kainuulaisten muistoissa Ärjän kulta-aikaa oli 50-luku, jolloin saarella saattoi kauniina viikonloppuna olla yli 1 000 kesäpäivän viettäjää. Lapsille Ärjä oli tuolloin kuin huvipuisto vesikelkkoineen ja -leikkineen, aikuisille lomaparatiisi, johon karata hetkeksi tavallista arkea.
Saaren iloiset lomapäivät eivät kuitenkaan ole ohi; Ärjän viihtyvyyteen panostetaan taas.
Uusi kulta-aika on alkanut
Hetken hiljaiselon jälkeen Ärjänsaari on päässyt jälleen uuteen nousuun. Kun saari siirtyi vuonna 2017 Metsähallituksen Luontopalveluiden hallintaan, alkoi tapahtua. Saaren rannat kuuluvat Natura2000-suojelualueeseen, ja koko saarta on haettu luonnonsuojelualueeksi.
Metsähallituksen tekemä kehittämissuunnitelma linjaa, että saaren mökkejä kunnostetaan ja saaren ainutlaatuinen tunnelma pidetään ennallaan. Vuonna 2019 saarelle saatiin ensimmäiset lammaspaimenet lampaineen, ja kesä 2020 oli venekuljetusten osalta jo ilahduttavan vilkasta aikaa.
Suomalaiset ovat selvästi ottaneet Ärjän jälleen omakseen. Sinäkin olet lämpimästi tervetullut tutustumaan saaren saloihin. Kunnioita saarta ja sen luontoa vieraillessasi, niin saari kohtelee sinua hyvin. 🙂